Luonnoksia: tango, tanssi, ..
Saa lainata ja muutenkin käyttää vapaasti, kunhan EI mainitse lähdettä
Totuus on ajan tytär ja synnyttää vain vihaa.
Lähteinä mm. 1) Todo Tango, 2) Tango! S. Collier & al.(ISBN 0- 500-01671-2), 3) Tango and the Political Economy of Passion M. E. Savigliano (ISBN 0- 8133- 1638-3), 4)
Tango .. Passion
Näin puhui tangoprofessori:
Hajanaisia muistiinpanoja minulle vaikeatajuisesta (väitös?)kirjasta (1995), jonka kirjoittaja on Marta E. Savigliano, tanssihistorian apulaisprofessori California -Riversiden yliopistossa. Paennut Argentiinasta sotilasdiktatuuria (1976 -83). Vieraili aikoinaan myös Suomessa (ks. HS:n arkisto); en valitettavasti päässyt hänen esitelmätilaisuuteensa. Mielipiteet monin paikoin vahvasti vasemmistolaisia, kirja on minulle vaikealukuinen sanavalintojen ja käsitteiden vuoksi. Esimerkiksi sana (de)kolonialisoida on sumeasti määritelty ja hän käyttää sitä jatkuvasti. (Lähellä ilmaisua riisto / vapautua riistosta tai ulkopuolisten tangon muokkaaminen / palauttaminen alkumuotoonsa?)
Suosittelen lämpimästi ko. kirjaan tutustumista, siksi nostan siitä tässä esiin muutamia aiheita, joita kirjoittaja on käsitellyt asiantuntemuksella ja myös siksi, että syntyisi keskustelua ko. kirjan pohjalta. Sisältää mm. hyvän kirjallisuusluettelon, sanaston selitykset ...
HS:n arkistohaku: Tangoekspertti tutkii intohimon taloutta
AULI RÄSÄNEN Eurooppalaisilla on argentiinalaisen Marta E. Saviglianon mielestä stereotyyppinen käsitys tangosta. Esimerkiksi että tango on puhtaasti macho-dominanssiin perustuva tanssi, jossa mies vie ja nainen vikisee. "Tangon maailma on paljon monimutkaisempi - kahden ihmisen kehon liikkeisiin liittyy niin monia viestejä. Tangon julkinen imago Argentiinassa ja muualla maailmassa on vahvasti heteroseksuaalinen, mutta Argentiinassa tangoa tanssivat myös samaa sukupuolta olevat kesken. . .
HS - Kulttuuri - 15.11.1997 - 250 merkkiä -
Tango on ... (osa 1)
Tangon historia on pakolaishistoriaa. Rio de la Platan alueelle paenneet tai vapautuneet afrikkalaiset neekeriorjat liittyvät kiinteästi tangon alkuhistoriaan. Heiltä on erityisesti peräisin rytmi ja keskivartaloliike. Argentiinan maaseudulla espanjalaisten ja amerikkalaisten jälkeläistä syntyneet kreolit (criollos) lähtivät nälän ajamina kohti rikkaita satamakaupunkeja toisessa kädessä veitsi ja toisessa kitara raivatakseen itselleen elintilaa. Espanjalaiset ja italialaiset talouspakolaiset kansoittivat Buenos Airesin slummit ja posetiivin säestyksellä opettelivat tangon ensiaskeleita kudulla. Tango edusti pakolaisuutta ja kehittyi siitä ja siinä. Taitavat tangotanssijat ja -muusikot lähtivät BA:sta Pariisiin ja New Yorkiin eli pakolaisvirta kääntyi heidän etsiessään parempia elinoloja.
Nuoret ranskalaiset naiset seurasivat talouspakolaisina argentiinalaisia rattopoikia ja pihviparoneja Pariisista BA:iin päätyen usein ammattimaisiksi tangotanssijoiksi ja "illan emänniksi" vasta-avattuihin pariisilaismallisiin kabareepaikkoihin. Pakolaisuus koskien rotua, yhteiskuntaluokkaa, etnisyyttä ja/tai eroottisuutta liittyy oleellisena osana tangoon sen syntyhetkestä lähtien.
Tangon esittäminen julkisesti on käynyt läpi voimakkaan muutosprosessin (eli kolonialisoitunut) ennen kuin yläluokat ja länsimaiset kulttuurihegemonistit ovat sen hyväksyneet. Sivistyneistöksi itsensä julistaneet puhdistivat tangon Etelä-Amerikan satamakaupunkien slummien ja bordellien arveluttavista aineksista sopivaksi Pariisin, Lontoon ja New Yorkin kabareihin ja tanssisalonkeihin.
Vuoteen 1920 asti oli selvää, että tangon synnillisyys liittyi enemminkin rotuun ja yhteiskuntaluokkiin kuin sen eroottiseen sisältöön. Kun eurooppalainen hienosto omaksui tangon, siitä tuli nautinnollinen, hiukan sopimaton huvittelumuoto. Kuten monet muutkin kaukomaiden kulttuurimuodot viihdeteollisuus paketoi tangon eksoottisen intohimon tuotteiksi: äänilevyt, tanssin käsikirjat, elokuvat, muoti, tähdet jne. Tango uudistettuna porvariversiona työnnettiin maailmanmarkkinoille. Ironisesti myös kolmanteen maailmaan eli sinne, mistä tango oli alun perin lähtöisin.
Argentiinan historia lukuina:
asukasluku: 1865 = 1,2 milj. 1914 = 7,9 milj. (josta tänä aikana 3 milj. esp. ja it. siirtolaista)
viljelyala: 1860 = 0,6 milj. ha 1910 = 24 milj. ha
Buenos Aires: asukasluku 1869 = 187 000, 1895 = 345 000 (kasvusta yli 50 % siirtolaisia)
(BA:n suhteellinen kasvu oli vv. 1850-1890 suurempaa kuin USA:n)
1912 miehet 18 v saivat yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden.
***** Ehkä jatkuu joskus jossain. Sivulinkkien lopussa x-kirjain merkitsee sitä, että [kaminiitto miuku luukku piste com] :lta voi pyytää laajennetun version asiasta
CAMINITO sävel: Filiberti; sanat: Peñaloza
Oscar Juan de Dios Filiberti (F) * 8.3.1885 k.11.11.1964
Säveltäjä ja orkesterin johtaja.
Huonon käytöksen vuoksi hänen koulunkäyntinsä katkesi 9-vuotiaana. Työura alkoi kengänkiilloittajana ja jatkui sitten katukaupustelijana, päätyen jossakin vaiheessa kauppa-apulaiseksi. Pelätty ja kunnioitettu poikasakin johtaja hän oli siinä 13 -14 vuoden iässä. Myöhemmin hän meni lastaus- ja purkaustöihin satamaan ja sieltä kirvesmieheksi myöhemmin metalliasentajaksi Mihanovichin telakalle. Kirvesmieskaveri oli hänellä ensimmäisenä musiikin opettajana. Hänen aatemaailmansa muuttui samalla anarkistiseen suuntaan sekä siinä sivussa hän oli mukana jätkäbändissä.
Gabino Coria Peñaloza (P)*19.2.1881 k.31.10.1975 kirjailija ja runoilija
Desde que se fue / nunca más volvió, / seguiré sus pasos, / Caminito, adiós...
(Hän meni pois / eikä koskaan enää palanut / seuraan hänen jalanjälkiään / hyvästi pieni polku)
- ( )
Meille tuleville tykkimiehille aikoinaan Lappeenrannassa vääpeli opetti tykinkuulaan vaikuttavia voimia seuraavaan tapaan:
"Kuulaan vaikuttaa kolme voimaa: maan vetovoima, painovoima ja painaahan se kuulakin jotain."
--
--
